Kysyimme keväällä, kiinnostaisiko lukijoitamme tietää paremmin, mitä yhdyskuntasuunnittelu oikein on. Valtaosa vastaajista oli kiinnostunut aiheesta, joten haastattelimme Lauraa, kolmannen vuoden arkkitehtiopiskelijaa, joka teki kandidaatintyönsä liittyen yhdyskuntasuunnitteluun.

 

Mitä yhdyskuntasuunnittelu on mielestäsi?

Tähän kysymykseen ei taida olla yhtä oikeaa vastausta. Tiivistetysti voisi sanoa, että yhdyskuntasuunnittelulla pyritään luomaan toimivaa ja viihtyisää ympäristöä, jossa otetaan huomioon mm. ihmisen perustarpeet, sosiaaliset puitteet, tasa-arvo, liikenneyhteydet sekä luonnon ja rakennetun ympäristön säilyminen.

Miten yhdyskuntasuunnittelu liittyy arkkitehtuuriin?

Arkkitehti on eräänlainen rakennetun ympäristön asiantuntija, joka voi toimia useissa erilaisissa tehtävissä. Arkkitehti voi esimerkiksi työskennellä kaupungilla kaavoituksen parissa. Kaavoitusprosessissa kehitetään kaupunkeja ja maaseutuja jatkuvasti tulevaisuutta arvioiden, pohtien mikä olisi strategisesti paras sijainti millekin yhteiskunnan toiminnolle.

Miksi yhdyskuntasuunnittelu kiinnostaa sinua?

Eniten yhdyskuntasuunnittelussa houkuttelevat sen poikkitieteellisyys ja mahdollisuus vaikuttaa ympäristöömme. Suunnittelussa on ymmärrettävä ja otettava huomioon erilaisia ilmiöitä ja tapahtumia, jotka voivat liittyä esimerkiksi sosiologiaan, politiikkaan, talouteen tai vaikkapa historiaan ja maantieteeseen. Arkkitehdin hommissa riittää haasteita, ja jutun suola onkin mielestäni siinä, että päivittäin oppii jotakin uutta.

Osallistuit keväällä Yhdyskuntasuunnittelun ammattikurssille, joka on arkkitehtiopiskelijoiden kandivaiheen viimeisiä kursseja.  Mitä kurssilla tehtiin?

Kurssi koostui luennoista, työpajoista ja erilaisista pienemmistä ja suuremmista harjoitustehtävistä. Sisällön pääpaino oli kuitenkin seitsemän viikkoa kestäneessä harjoitustyössä, jonka aiheena oli Jyväskylän keskusta-alueen kehitys. Opiskelijat laativat ryhmissä kaupunkirakenteelliset suunnitelmat, joissa tutkittiin mm. suunnittelualueen luonnetta, maankäyttöä, liikenne- ja pysäköintiratkaisuja sekä suunnittelualueen alustavaa korttelirakennetta.

“Näkyvissä” -nimisen työn suunnitteluun osallistuivat Elina Lampinen, Ville Mäkelä, Laura Pasanen ja Anna Taipale.

 

Millainen suunnitteluprosessi oli?

Ryhmätyö aloitettiin suunnittelualueen analysoinnilla. Viikon kuluttua opiskelijat matkustivat Jyväskylään esittelemään havaintonsa kaupungin väelle, minkä jälkeen suunnitteluongelmiin lähdettiin eläytymään yhdessä kaupunkilaisten kanssa järjestetyssä työpajassa. Jokainen ryhmä sai oman paikallisen mentorinsa, jonka kanssa suunnitelmaa työstettiin yhteensä kahdessa työpajassa. Välissä ryhmät jatkoivat suunnittelua omien aikataulujensa mukaan, ja työhön sai ohjausta  yliopiston asiantuntijoilta. Lopuksi valmiit työt esiteltiin kaupungin väelle ja mentoreille Jyväskylässä.

Millaisia haasteita kohtasit kurssin aikana?

Kurssilla haastavinta oli perehtyä lyhyessä ajassa uusiin teemoihin, kuten liikennesuunnitteluun tai rakennussuojeluun, ja siirtää omaksuttu tieto eteenpäin suunnitelmiin. Lisäksi erilaisia ratkottavia ongelmia oli monia. Ei riittänyt, että saa yhden osan ratkeamaan vaan suunnittelu oli eri osasten asettelua yhdeksi kokonaisuudeksi.

Entä millaisia onnistumisia koit?

Ryhmätyöskentely ei aina ole ruusuilla tanssimista. Se vaatii aikaa, keskustelua ja muiden kuuntelemista. Ryhmänä emme päästäneet itseämme helpolla, vaan teimme tiiviisti töitä yhdessä. Tämä näkyy työn lopputuloksessa, josta syntyi mielestäni eheä, harkittu ja mielenkiintoinen kokonaisuus.

Mitä opit kurssin aikana?

Kurssin opetus oli jaettu seitsemään eri teemaviikkoon, ja jokaisen viikon  luennoitsijat avasivat minulle uusia näkökulmia yhdyskuntasuunnitteluun. Erityisesti kaavoitukseen, liikennesuunnitteluun sekä vaikuttamiseen ja vallankäyttöön liittyvät  luennot laajensivat tietämystäni yhdyskuntasuunnittelusta kokonaisuutena. Koen, että nyt kurssin jälkeen voin helpommin seurata ja osallistua kaupunkiympäristöistä käytäviin keskusteluihin. Myös neuvottelutaidon päivä jäi mieleeni yhtenä opettavaisimmista koulupäivistäni koskaan.

Havainnekuvia suunnitelmamme uusista kortteleista. Kuvat: Anna Taipale.