Oletko joskus miettinyt mitä voikaan tehdä työkseen konetekniikan diplomi-insinööri? Entä mikä onkaan tamperelaislähtöinen Framery-yritys? Tässä jutussa kerromme vastauksen molempiin.

Elina Rantanen on Frameryllä työskentelevä konetekniikan diplomi-insinööri. Framery taas on tunnettu niin sanotuista nykyaikaisista puhelinkopeistaan. Yritys valmistaa päätoimisesti pieniä äänieristettyjä tiloja esimerkiksi toimistoihin. Kopit mahdollistavat puheluita, rauhallista työskentelyä, neuvotteluita ja ovat tällä hetkellä kovassa nosteessa Yhdysvaltoja myöten.

Vaikka Elina onkin aikoinaan valmistunut konetekniikalta, työskentelee hän nyt hieman erilaisissa tehtävissä kuin mitä opiskelujen puolesta olisi voinut olettaa. Elina on Frameryllä Customer Operation Managerina ja vastaa siis Customer operations -tiimin vetämisestä. Tiimin tehtäviin kuuluu tilausten käsittely, reklamaatioihin vastaaminen ja lähtevistä tilauksista huolehtiminen. Tiimiin kuuluu 9 henkilöä ja varsinaisten tehtävien lisäksi huolehditaan myös tiimin rekrytoinneista, resursseista, prosessikehityksestä ja yhteydenpidosta sidosryhmiin. Elinan mielestä Frameryllä parasta on jatkuva kehitys. Yrityksen ollessa melko nuori ja kasvun ollessa suurta, pääsee nopeasti näkemään oman työnsä jäljen. Myös innostunut työporukka motivoi.

Lukiossa Elina opiskeli pitkän matematiikan ja fysiikan. Matemaattisissa aineissa pärjääminen ajoi luonnontieteiden pariin. Tampereen teknillisessä yliopistossa Elinaa kiinnosti monipuolinen ja yleissivistävä koulutus. Konetekniikan monista pääainevaihtoehdoista löytyisi varmasti jokin itseä kiinnostava opiskelujen edetessä. Elinalle näistä valikoitui tuotannonsuunnittelu, tuotantotalous ja konetekniikka. Opiskelupaikan valintaan vaikutti myös se, että molemmat vanhemmat ovat diplomi-insinöörejä. YO-kirjoitukset eivät menneet ihan nappiin, mutta hyvä valmistautuminen ja panostus pääsykokeisiin auttoi sisäänpääsyssä.

Elina haluaa muistuttaa lukiolaisia siitä, että mieletöntä intohimoa jotain tiettyä lukuainetta kohtaan ei tarvitse olla, ei hänelläkään ollut. Lieväkin mielenkiinto riittää ja opiskelujen edetessä oma juttu löytyy. Opintojen edetessä erityisesti ongelmanratkaisutaidot kehittyvät, itse opiskeltu asia ei välttämättä tule vastaan työelämässä, mutta ymmärrys ja ajattelutapa laajenevat. Pitää olla valmis opiskelujen jälkeen oppimaan koko ajan uutta, mikä tarkoittaa sitä, että DI-tutkinto ei rajoita, vaan mahdollistaa. Jos Elina saisi päättää nyt, hän valitsisi konetekniikan ja TTY:n uudestaan.